Olin tavannut Kristiinan useita kertoja ennenkuin hän muutti kanssani samaan kaupunkiin, mutten oikein koskaan tuntenut häntä läheiseksi. Toimimme samalla alalla ja aiemmat kohtaamisemme olivat olleet ammatillisissa merkeissä. Kristiinan muutettua kaupunkiin ystävättärensä omistamaan yksiöön lupasin lainata hänelle oven työpöydäksi, sillä omassa asunnossani niitä oli monta ylimääräistä. Hän tuli soittelemaan ovikelloani miehen kanssa jonka esitteli poikaystäväkseen. Mies oli minua pidempi ja komeampi. Hänen suuri kouransa rusensi pientä kätöstäni ja vatkasi innokkaasti. Ajattelin kätellessä että on varmasti osaava ja kyvykäs rakastaja. Oli oltava jos hän seurusteli Kristiinan kanssa. Haimme ylimääräisen oven ullakolta ja pariskunta poistui yöhön ovi kainalossa.
Seuraavana päivänä Kristiina oli jälleen ovellani. Poikaystävän kanssa oli tullut ero. En vielä tietänyt että ero tuli samaisen poikaystävän kanssa yhtä säännöllisesti kuin kuukautiset mutta eri aikaan kuukaudesta. Enkä myöskään tiennyt Kristiinan lukuisista irtosuhteista ja vakipanoista, mutta sen kaiken olin valitettavasti kuuleva lähitulevaisuudessa. Pyysin hänet sisälle enkä voinut olla tuijottamatta hänen riisuessaan sadetakkiaan. Hänellä oli punainen leninki, lyhyt ja silkkinen. Asu oli kuin yöpaita. Hän pyllisti suuntaani riisuessaan kenkiään ja juoksutin silmääni pitkin sääriä. Hame nousi ihanasti polvitaipeiden yläpuolelle paljastaen jalkaa enemmän kuin tarpeeksi.
Mikä nainen! En olisi koskaan kyennyt rakastelemaan hänen kaltaistaan naista. Hänestä pursusi seksiä. Hän OLI seksi. Sitä uhkui jokaisesta liikkeestä ja vaatteiden saumoista. Itse tunsin halua kiltteihin tyttöihin, pyöreisiin ja pehmeisiin ja Kristiina oli heidän täydellinen vastakohtansa. Mutta tiesin samalla olevani mies ja tuijottaessani sääriä ja silkkimekkoa kuin suoraan alusvaatekataloogista en voinut olla tuntematta kuumaa tykytystä housunlahkeessani.
Keitin kahvia. Kristiina alkoi monologinsa. Minulla oli harvemmin hänelle mitään sanottavaa koska pelkäsin häntä. Tämän lisäksi tunsin itseni tyhmäksi hänen seurassaan. Sivistyssana seurasi toista ja yksinpuhelu siirtyi sujuvasti aiheesta toiseen ollen kuitenkin yhteinäinen siten etten minä ymmärtänyt siitä mitään. Ranskalaiset elokuvat, moderni kirjallisuus, taide. Mitä minä ymmärsin niistä? Saati siitä seksuaalisesta nälästä joka näiversi Kristiinaa ja ajoi hänet esiintymismatkoillaan lähes raiskaamaan puolituntemattomia miehiä. Olin kuullut juttuja. Olin tuolloin kova poika runkkaamaan mutta Kristiinapa runkkasi itseään ihmisillä, samantekevää oliko kyse miehestä vai naisesta.
Sinä päivänä hän kertoi suhteestaan poikaystäväänsä, Jonathaniin. Tarkemmin sanoen suhteen loppumisesta. Jonneen ei voinut luottaa. Hänellä oli vakava alkoholiongelma. Laskut oli maksamatta ja monet ulosotettu. Kristiina oli muuttanut kaupunkiin tehdäkseen opetustyötä (ne eivät olleet vielä kunnolla alkaneet eikä täten kuukausipalkkakaan) ja ymmärrettyään ensimmäistä kertaa elämässään olevansa turvallisessa, vakituisessa työsuhteessa, alkanut haluta sen mahdollistamia lieveilmiöitä: vakiintumista, omaa kotia minipuutarhoineen, pieniä ylellisyyksiä, lapsia. Jonathan ei ollut valmis. Molemmat olivat yli kolmenkymmenen, mutta taiteilijoita. Mies ei myöskään ollut halukas muuttamaan pysyvästi Suomeen, hänellä oli hyvät ja halvat oltavat Berliinissä jossa asui muutaman muun suomalaisen kanssa edullisessa kommuuniateljeessa. Kristiina oli alkanut vakavasti miettiä asunnon ostamista, mutta Jonathanin luottotietojen tutkiminen johtaisi minkä tahansa lainan evämiseen. Naimisiin ei täten voinut mennä jos halusi ostaa talon ja asua siinä yhdessä. Luottotiedot korjautuisivat ajan kuluessa mutta olisiko Jonathan silloin onnistunut juomaan itsensä lisääntymiskyvyttömäksi. Entä huumeet? Näitä kaikkia asioita oli puitu etu ja takaperin edellisenä yönä ja seuraavana aamuna Jonathan oli lähtenyt junalla kohti Helsinkiä. Yksin.
Koko tämän ajan olimme istuneet sohvalla ja olin kahvikupin ylitse seurannut Kristiinaa puhumassa. Juotuani kuppini tyhjäksi ja toisenkin, olin jo ymmärtänyt että tämä olisi jälleen yksi niistä yksisuuntaisista ajatustenvaihdoista joissa minun osani olisi ottaa vastaan naisen ruikutusta. Jos vastapuolena olisi ollut kuka tahansa muu nainen, olisin ottanut hänet syliini ja esittänyt roolini herkkänä miehenä, joka kuuntelee ja lohduttaa. Olin näihin terapiaistuntoihin lopenuupunut. Miksi naiset käyttivät minua jäteastianaan? Olin ollut rakastunut tusinaan tyttöjä jotka tulivat öisin luokseni ja kaipasivat hellimistä. Tilanne ei koskaan edennyt siitä, olisi pitänyt olla päällekäyvempi. Ehkä naiset pitivät minusta siksi etten ollut mitenkään vaarallinen. He näkivät ensitapaamisella että minä ymmärsin olevani tavallisen ellen jopa pahan näköinen enkä siksi yrittäisi lähestyä heitä. O-oolen pieni nallea vain, pörheä.
Joskus itsehillintäni petti täysin ja tunnustin rakkauteni ja se oli aina virhe. Suorapuheisuuteni seurauksena tyttö ei enää koskaan tullut oveani kolkuttamaan. Oli osattava tyytyä siihen mitä sai, hellyyteen ja ystävyyteen.
Kristiina selitti ja selitti. Puituaan aikansa poikaystäväänsä hän vaihtoi aihetta ja asentoa. Kiitos jumala, ajattelin päässäni, kun katselin häntä. Hänen molemmat jalkansa olivat koukussa, toinen vaakatasossa osittain toisen jalan alla ja toinen pystyssä. Hänen jalkojensa asennon ansiosta hame pingottui niiden väliin ja paljasti ensiluokkaisen näkymän hänen valkoisiin pitsialushousuihinsa. Eikä pelkästään pikkuhousuihin! Alushousujen kangas oli osittain vetäytynyt hänen sisäänsä edellisessä asennossa istuessa. Pikkuhousuissa oli aistilliset pitsireunukset ja keskellä pienenpieni rusetti. Keittiöstä kajastavassa valossa minulla oli mahdollisuus nähdä kaikki tarpeellinen selvästi ja esteettä.
Kristiina huomasi minun innokkuuteni, oli kuin olisin herännyt unesta kesken tunnin koulussa. Hän oletti muutoksen johtuvan jutuistaan alkaen selittää innostuneemmin, nojaten samalla eteenpäin jalkojensa yli. Se oli kuin mannaa taivaasta, kiitos kiitos jumala, joskus annetaan huonollekin ihmiselle armoa ja se tapahtuu nyt! Pystyin katsomaan samalla hänen rintojaan, jalkojaan ynnä pikkuhousujaan. Hänellä oli pienehköt rinnat, ne roikkuivat vapaasti silkkihameen sisällä. Kuinka tällaisen naisen annetaan juosta vapaana, ajattelin. Hän viittelöi käsillään ja tissit viipottivat paljastavassa kaula-aukossa ja taisin vilaukselta nähdä jopa nänninkin.
Aluksi minulla seisoi valtavasti ja minulla oli vaikeuksia peitellä sitä mutta rauhoituin nopeasti sillä tiesin ettei enempää ollut luvassa. Sen lisäksi että tunsin kauhua jo pelkästä ajatuksesta yhtyä Kristiinaan, hänellä oli tiukka sääntö olla pettämättä poikaystäväänsä, ainakaan Suomessa. Ulkomaille suuntautuneet esiintymismatkat olivat eri juttu. Olisi siis aika saattaa neiti ovelle verukkeena aikainen herätys seuraavana aamuna. Eteisessä, tehdessään lähtöä Kristiina näytti aivan punahilkalta pienine koreineen ja punaisine sadetakkeineen. Kuin ohimennen hän hivuttaessaan itseään kohti ovea pyysi minua lainaamaan 50 euroa tarkemmin määrittelemättömään päivämäärään asti. Sujautettuaan rahat lompakkoonsa hän vilkutti ovenraosta, lähetti lentosuukon ja tanssahteli hissiin ja kuukaudeksi ulos minun elämästäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti